hek­ku­ma

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. ylellisyys

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan hekuma yhteydessä
Vanhin tieto
Ericus Erici Sorolainen, 1621

Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa muinaisruotsi hägome ’turhanpäiväisyys, mielettömyys, tuhmuus’, muinaisnorja hégómi ’turhanpäiväisyys, hupsuttelu, pila, leikinlasku’. — inarinsaame hekkumlaǯ ’hekumallinen’ ← suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hekkuma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hekkuma