Asiasanasto.fi

he­li­nä

erisnimi, substantiivi/ˈhelinæ/
Jaa

Johdettu sanasta: helistä

Merkitykset

substantiivi

  1. korkeataajuinen ääni, joka syntyy esim. useiden pienten metalli- tai lasiesineiden osuessa toisiinsa

erisnimi

  1. yksikön essiivi sanasta Heli

Synonyymit

Etymologia

helistä + johdin -nä

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.jingle, tinkle
  • venäjäзвон

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Tömähti tanner, sävähti silmä, Helinä ihanaa ilmaa henki, hurjaa lentoa hyväili silmä, syrjässä mykkänä hammasta purren se seisoi Isma renki.
— Larin-Kyösti, Kellastuneita lehtiä
Yks oli impien iloses joukos Kaarevil silmäripseil, Hartioil aaltoilit kiharat mustat, Kiiltävät, hiilumustat; Hopeekellon helinä Oli hänen äänensä Ja liikuntonsa niinkuin taivaan-haamun, Koska hän kunnaalla väikkyi.
— Aleksis Kivi, Runot; Lyhyet kertomukset
Ääniä ovat esimerkiksi kuuluva helinä "chink -chink", rahiseva "krakrakrakrak" ja kuuluva "vhee -vhee".
— Wikipedia: Srilankanloistoharakka

Englanninkieliset vastineet

  • rattling
  • clash
  • jingle
  • ring
  • tinkle

Esiintymistiheys

5 600 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
1.8
Sanomalehdet
6.6
Aikakauslehdet
3.4
Wikipedia
3.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
2.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihelinä
Genetiivihelinän
Partitiivihelinää
Essiivihelinänä
Translatiivihelinäksi
Inessiivihelinässä
Elatiivihelinästä
Illatiivihelinään
Adessiivihelinällä
Ablatiivihelinältä
Allatiivihelinälle
Abessiivihelinättä

Riimit

-elinæ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet