herkeäminen
substantiivi/ˈherkeæminen/her-ke-ä-mi-nen (4 tavua) · 11 kirjainta
Johdettu sanasta: herjetä
Merkitys
- lakkaaminen, toiminnan päättyminenVälitön herkeäminen kinkun ja muiden jouluruokien ahmimisesta voi vielä säästä mahanpuruilta.
Esimerkkilauseet
Erzsike käsitti puheen ja kääri kätensä isän kaulan ympäri, sitte suuteli hän häntä, mutta itkusta ei käynyt niin helposti herkeäminen; siihen tarvittiin aikaa.Matin herättyä oli Liisa ruvennut riitelemään ja saanut jo riidellä vähän aikaa ja haukkua Mattia ... mutta kerran oikein selvittyään oli Matti heti kohta käskenyt hänen tukkimaan suunsa, käskenyt yhden kerran ja toisen kerran siivosti ja hiljaisesti ... mutta kun Liisa siitä vain kiihtyi, niin silloin sanoi Matti kolmannen kerran: "Ole nyt, akka, vait ... tahi ei sinua hyvä peri!" — ja siitä täytyi Liisan heretä riitelemästä ... vaikka väkinäistä oli herkeäminen...— No, ei tässä auta siltä toimettomaksi herkeäminen, lisäsi Sylvi.Etymologia
Liittyvät sanat
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-æminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Herkeäminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/herkeäminen