her­ke­ä­mi­nen

substantiivi/ˈherkeæminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

her-ke-ä-mi-nen (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: herjetä

Merkitys

  1. lakkaaminen, toiminnan päättyminenVälitön herkeäminen kinkun ja muiden jouluruokien ahmimisesta voi vielä säästä mahanpuruilta.

Esimerkkilauseet

Erzsike käsitti puheen ja kääri kätensä isän kaulan ympäri, sitte suuteli hän häntä, mutta itkusta ei käynyt niin helposti herkeäminen; siihen tarvittiin aikaa.
— Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
Matin herättyä oli Liisa ruvennut riitelemään ja saanut jo riidellä vähän aikaa ja haukkua Mattia ... mutta kerran oikein selvittyään oli Matti heti kohta käskenyt hänen tukkimaan suunsa, käskenyt yhden kerran ja toisen kerran siivosti ja hiljaisesti ... mutta kun Liisa siitä vain kiihtyi, niin silloin sanoi Matti kolmannen kerran: "Ole nyt, akka, vait ... tahi ei sinua hyvä peri!" — ja siitä täytyi Liisan heretä riitelemästä ... vaikka väkinäistä oli herkeäminen...
— Juhani Aho, Rautatie
— No, ei tässä auta siltä toimettomaksi herkeäminen, lisäsi Sylvi.
— Kauppis-Heikki, Viija

Etymologia

teonnimi verbistä herjetä/heretä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-æminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Herkeäminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/herkeäminen