Asiasanasto.fi

herkeäminen

substantiivi

/ˈherkeæminen/

Johdettu sanasta: herjetä

Merkitys

  1. 1.lakkaaminen, toiminnan päättyminenVälitön herkeäminen kinkun ja muiden jouluruokien ahmimisesta voi vielä säästä mahanpuruilta.

Etymologia

teonnimi verbistä herjetä/heretä

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Matin herättyä oli Liisa ruvennut riitelemään ja saanut jo riidellä vähän aikaa ja haukkua Mattia ... mutta kerran oikein selvittyään oli Matti heti kohta käskenyt hänen tukkimaan suunsa, käskenyt yhden kerran ja toisen kerran siivosti ja hiljaisesti ... mutta kun Liisa siitä vain kiihtyi, niin silloin sanoi Matti kolmannen kerran: "Ole nyt, akka, vait ... tahi ei sinua hyvä peri!" — ja siitä täytyi Liisan heretä riitelemästä ... vaikka väkinäistä oli herkeäminen...

Juhani Aho, Rautatie

— No, ei tässä auta siltä toimettomaksi herkeäminen, lisäsi Sylvi.

Kauppis-Heikki, Viija

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviherkeäminen
Genetiiviherkeämisen
Partitiiviherkeämistä
Essiiviherkeämisenä
Translatiiviherkeämiseksi
Inessiiviherkeämisessä
Elatiiviherkeämisestä
Illatiiviherkeämiseen
Adessiiviherkeämisellä
Ablatiiviherkeämiseltä
Allatiiviherkeämiselle
Abessiiviherkeämisettä

Riimit

-æminen

Kaikki riimit