herp­po

Jaa
Viittaa artikkeliin

herp-po (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. heikko, veltto

Esimerkkilauseet

Jo syksyn oli herkkä, kun palasivat meriltä, Vernerkin ruskottunut ja mies nyt, viiksen orasta huulilla, niin että katsetta kaihti, vaikka nuorukaisena lähti; käsi oli herppo vievässä kädessä, kun kuljetti tuliaistansseissa suven outo ja vieraaksi vaihtunut, vaikka mennyiltä tuttu ja lapsen leikeiltä mielitty, sulhoksikin tirskuiltu, kun tyttösten keskeisissä juoruttiin!
— Volter Kilpi, Kirkolle

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hermo yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Alkuaan ehkä deskr. sanue. Tähän kuulunevat myös herpo (: hervon), herppo ’heikko, veltto’, hervota, hermota, herpaantua, hervahtaa (~ aunuksenkarjala hervohtoa ’tulla hervottomaksi’).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhermutoine ’hervoton, veltto’
karjalahermo (uud., ? ← suomi) ’hermo; voima’, hermotoin ’hervoton’, hermostuo (uud.) ’hermostua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Herppo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/herppo