hiek­ka­ran­tai­nen

adjektiivi/ˈhie̯kːɑˌrɑntɑi̯nen/
Jaa

sisältää sanat: hiekka + rantainen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. alue, jolla on hiekkarantoja; hiekkainen

Esimerkkilauseet

Sen kolme parveketta oli suunnattu pienen, hiekkarantaisen lahden vesirajaan asti.
— Aleksei Konstantinovitsh Tolstoi, Kuoleman säteen salaisuus
Tämä oli siis Hettyn tarkoitus, ja hän nousi maalle hiekkarantaisen niemen nenässä, aikoen sysätä kanootin rannasta, jotta se ajelehtisi hänen isänsä saariasuntoon.
— James Fenimore Cooper, Hirventappaja
Järvi on melko matala ja rannoiltaan ruohottunut, mutta kirkasvetinen ja ympäröivien kangasmaiden takia osin hiekkarantainen.
— Wikipedia: Pontema

Esiintymistiheys

121 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihiekkarantainen
Genetiivihiekkarantaisen
Partitiivihiekkarantaista
Essiivihiekkarantaisena
Translatiivihiekkarantaiseksi
Inessiivihiekkarantaisessa
Elatiivihiekkarantaisesta
Illatiivihiekkarantaiseen
Adessiivihiekkarantaisella
Ablatiivihiekkarantaiselta
Allatiivihiekkarantaiselle
Abessiivihiekkarantaisetta

Riimit

-ɑntɑinen

Kaikki riimit

Lähteet