hiep­ruk­ka

substantiivi/ˈhie̯prukːɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (runollinen)(harvinainen)kaunis nuori nainen tai neito

Esimerkkilauseet

— Ei siltä puolelta, kehän kataja hieprukka!
Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihieprukka
Genetiivihieprukan
Partitiivihieprukkaa
Essiivihieprukkana
Translatiivihieprukaksi
Inessiivihieprukassa
Elatiivihieprukasta
Illatiivihieprukkaan
Adessiivihieprukalla
Ablatiivihieprukalta
Allatiivihieprukalle
Abessiivihieprukatta

Riimit

-ieprukːɑ

Kaikki riimit

Lähteet