Merkitys
Etymologia
hihkua + johdin -nta
Esimerkkilauseet
Mutta nyt, sittenkuin rumpu oli saanut viimeisen lyöntinsä ja harppulaudan viimeinen kirahdus oli häipynyt, nyt ratkesivat hunnit sellaiseen hihkuntaan ja ulvontaan kuin olisi kolmesataa paholaista helvetissä riemuinnut pääsaatanan voitosta.
Se oli kuin rajuilma lumotussa linnassa, koko kartano tärisi, ja ulos syöksähti — ensin lyhyt, kimakka hihkunta, ensiksi tulleen riemuhuuto, sitten sekaääninen kirkuna, kiljuvia ja matalampia säveliä ja särkyneitä murrosääniä, jotka ikäänkuin tummana varjona levisivät muiden yli, sitten kaikki yhdessä leimahti kuin taivaaseen kohoavaksi tulimereksi, milloin toisaalla sammuen ja toisaalla iloisena tulipatsaana nousten, milloin taas yhtyen ja levittäen loistoaan yli koko pihan.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | hihkunta |
| Genetiivi | hihkunnan |
| Partitiivi | hihkuntaa |
| Essiivi | hihkuntana |
| Translatiivi | hihkunnaksi |
| Inessiivi | hihkunnassa |
| Elatiivi | hihkunnasta |
| Illatiivi | hihkuntaan |
| Adessiivi | hihkunnalla |
| Ablatiivi | hihkunnalta |
| Allatiivi | hihkunnalle |
| Abessiivi | hihkunnatta |
Riimit
-ihkuntɑ
Kaikki riimit