hii­len­polt­ta­ja

substantiivi/ˈhiːlenˌpoltːɑjɑ/
Jaa

Yhdyssana: hiili + polttaja

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka valmistaa puuhiiltä

Esimerkkilauseet

Lukuun ottamatta sitä kauraryynivelliä, jonka hän aamulla oli saanut hiilenpolttajan luona, ei hän koko päivänä ollut syönyt ruokapalastakaan; mutta hän ei tuntenut nälkää eikä janoa, vaan syöksi eteenpäin, lakkaamatta eteenpäin, pitämättä ollenkaan vaaria tiestä.
Georg Ebers, Sana
Hiilenpolttaja ja hänen toverinsa riensivät ulos, mutta Valpuri mutisi mennessään: — Hän tahtoo pitää taitonsa itsellään, mutta sen hän saa kalliisti vielä maksaa.
Zacharias Topelius, Välskärin kertomuksia 2
Aleksis Kivi kertoo kirjassaan Seitsemän veljestä Impivaarassa veljesten isoisän jäljiltä olleesta sysikoijusta, joka saattoi olla hiilenpolttajan asumukseksi rakennettu metsäsauna.
Wikipedia: Metsäsauna

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihiilenpolttaja
Genetiivihiilenpolttajan
Partitiivihiilenpolttajaa
Essiivihiilenpolttajana
Translatiivihiilenpolttajaksi
Inessiivihiilenpolttajassa
Elatiivihiilenpolttajasta
Illatiivihiilenpolttajaan
Adessiivihiilenpolttajalla
Ablatiivihiilenpolttajalta
Allatiivihiilenpolttajalle
Abessiivihiilenpolttajatta

Riimit

-oltːɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet