him­men­ty­mä­tön

adjektiivi/ˈhimːentymætøn/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, joka ei himmene

Esimerkkilauseet

Himmentymättömän auringonpaisteen tavoin kirkasti isällisen suosijani lempeä katse ja hymyily mieltäni.
— J. C. Heer, Vuoren erakko
Kun he vähän ajan kuluttua kurkistivat uudelleen peiton reunan yli ja vilkaisivat ikkunasta kirkkoon päin, loisti kirkon ilotulitus edelleen himmentymättömällä voimalla.
— Tiitus, Maalaisaiheisia pakinoita

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihimmentymätön
Genetiivihimmentymättömän
Partitiivihimmentymätöntä
Essiivihimmentymättömänä
Translatiivihimmentymättömäksi
Inessiivihimmentymättömässä
Elatiivihimmentymättömästä
Illatiivihimmentymättömään
Adessiivihimmentymättömällä
Ablatiivihimmentymättömältä
Allatiivihimmentymättömälle
Abessiivihimmentymättömättä