hir­vit­tä­mi­nen

substantiivi/ˈhirʋitːæminen/
Jaa

Johdettu sanasta: hirvittää

Merkitys

  1. teonnimi verbistä hirvittää

Etymologia

hirvittää + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihirvittäminen
Genetiivihirvittämisen
Partitiivihirvittämistä
Essiivihirvittämisenä
Translatiivihirvittämiseksi
Inessiivihirvittämisessä
Elatiivihirvittämisestä
Illatiivihirvittämiseen
Adessiivihirvittämisellä
Ablatiivihirvittämiseltä
Allatiivihirvittämiselle
Abessiivihirvittämisettä

Riimit

-æminen

Kaikki riimit

Lähteet