Asiasanasto.fi

hiu­desubstantiivi

Merkitys

  1. 1.hiutale, hitu(nen), höyde. Hienojen hiuteiden muodostama pöly."Valkoisia, kotoisia hiuteita tipahteli taivaalta" (Juhani Aho)

Esimerkkilauseet

Ja jalas luistaa niin tuutivasti, nyt Samppaa oikein jo naurattaa, on hauska kulku ja kevyt aatos, kuin hienoin hiude kun seijastaa, ei huolet taivu nyt arkivaivaan, on mieli kirkas kuin kansi taivaan, kun rinta lämpii ja sulaa jää ja sydän riemusta sykähtää.

Larin-Kyösti, Kylän lauluja

Kun tänään alakuloisena tutkiskelin hengetöntä sähkölennätinkonetta, tuli Hiude häntäänsä liehutellen luokseni, laski päänsä polvelleni ja sanoi katsein ja liikkein:

J. C. Heer, Vuoren erakko