hoh­ti

erisnimi/ˈhohti/
Jaa

Johdettu sanasta: hohtaa

Merkitys

  1. indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä hohtaa

Esimerkkilauseet

Näin, näin minä oudon kaupungin, joka heleästi helteessä hohti, näin temppeliharjojen välkkyvän, polut kaidat sinne johti.
Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Mä toisen oudon naisen Kahleihin kiehtouduin, Jon posket punaa hohti, Ja katse kuumuutta; Se sai mun juottaneeksi, Sen nim' on Mammona.
August Ahlqvist, Säkeniä

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
NominatiiviHohti
GenetiiviHohdin
PartitiiviHohtia
EssiiviHohtina
TranslatiiviHohdiksi
InessiiviHohdissa
ElatiiviHohdista
IllatiiviHohtiin
AdessiiviHohdilla
AblatiiviHohdilta
AllatiiviHohdille
AbessiiviHohditta

Riimit

-ohti

Kaikki riimit

Lähteet