Asiasanasto.fi

huik­kaussubstantiivi

/ˈhui̯kːɑus/

Johdettu sanasta: huikata

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.kuuluva huuto tai äänellinen ilmoitus

Esimerkkilauseet

Hoi!" kuului kolme huikkausta, samanlaista kuin sinä päivänä, jona hän ensi kerran oli Kuonabin tavannut, ja vesillä näkyi toverin kanuu, kapean järven poikki meloskellen.

Ernest Thompson Seton, Rolf salolla

Lattialla virui jo monta haavoittunutta ja sali oli huumaavan metelin ja sokaisevan pölyn vallassa, kun d'Artagnan kokeeseen tyytyväisenä astui esiin miekka kädessä, hosui sen nupilla päähän kaikkia, jotka osuivat tielle, ja karjaisi voimakkaan huikkauksen, joka heti lopetti mylläkän.

Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I

Esiintymistiheys

41 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuikkaus
Genetiivihuikkauksen
Partitiivihuikkausta
Essiivihuikkauksena
Translatiivihuikkaukseksi
Inessiivihuikkauksessa
Elatiivihuikkauksesta
Illatiivihuikkaukseen
Adessiivihuikkauksella
Ablatiivihuikkaukselta
Allatiivihuikkaukselle
Abessiivihuikkauksetta

Riimit

-uikːɑus

Kaikki riimit