hut­ju­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. heilua, notkua, vavahdella

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
yleinen, et. Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa
Vastineita
karjala, viro

Deskr. sana, vertaa hutista, tutjua sekä hutkia.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahutjuo ’hyllyä, notkua, keinua, huojua’, hutjahtoa ’huojahtaa, keinahtaa, kellahtaa’, hutju ’pehmeä isku’
virohudjata ’piestä, lyödä kepillä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hutjua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hutjua