huu­maa­mi­nen

substantiivi/ˈhuːmɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: huumata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä huumata

Etymologia

huumata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Tunteelliset sydämet eivät koskaan voi rakastaa meluavia huveja; nämä näet ovat tylsätunteisten ihmisten turhamaisia ja tehottomia onnen aiheita, he kun luulevat, että elämän huumaaminen on elämän nauttimista.
Jean-Jacques Rousseau, Émile eli Kasvatuksesta
Kun yksitellen huumaaminen ei vaikuta ja tulee kalliiksi, on laitettu joukkohuumaus, perustettu tehtaita sitä varten.
Irmari Rantamala, Harhama I
Helenan viimeinen keino kostaa Romeolle oli tämän huumaaminen.
Wikipedia: Helena Kuula

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuumaaminen
Genetiivihuumaamisen
Partitiivihuumaamista
Essiivihuumaamisena
Translatiivihuumaamiseksi
Inessiivihuumaamisessa
Elatiivihuumaamisesta
Illatiivihuumaamiseen
Adessiivihuumaamisella
Ablatiivihuumaamiselta
Allatiivihuumaamiselle
Abessiivihuumaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet