huumeilusubstantiivi
/ˈhuːmei̯lu/
Merkitys
- 1.(arkikieltä)huumeiden käyttäminenViivojen veto jossain räkäsessä pyörälaarissa on juuri sitä äärimmäistä huumeilua.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 2
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | huumeilu |
| Genetiivi | huumeilun |
| Partitiivi | huumeilua |
| Essiivi | huumeiluna |
| Translatiivi | huumeiluksi |
| Inessiivi | huumeilussa |
| Elatiivi | huumeilusta |
| Illatiivi | huumeiluun |
| Adessiivi | huumeilulla |
| Ablatiivi | huumeilulta |
| Allatiivi | huumeilulle |
| Abessiivi | huumeilutta |
Riimit
-uːmeilu
Kaikki riimit