huur­taa

verbi/ˈhuːrtɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huur-taa (2 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (transitiivinen)saada jokin peittymään huurteeseen tai höyryyn

Esimerkkilauseet

Silmut puhkee piilipuusta, toiveet touvon, kukkain kuusta nousee Maarjan nuoren rintaan, maiset nesteet pyrkii pintaan, minkä yöllä huurtaa hyy; armain aika lähestyy.
— Larin-Kyösti, Kohotettu keihäs
Kauan kattanut korpia on härmän ja hämärän vyö, kauan on kuura peittänyt maan, kauan on huurra huokunut mieliin hallaa vaan — paistos armahin aurinko, hellitä hempeä pouta, että lähtisi sydänten jää ja silaus rintojen routa.
— Eino Leino, Vapauden kirja
Turva ja tyys kuin luminen lepo vaipatun metsän ja maailman, kieto ja kylmy kuin vankeus vilun varjoissa hangen ja havuisen lymyn, ylhyys ja auko kuin taivaan avo sinissä ilman ja kuuraissa latvain, turva, kieto ja tyynten tyke kääri ja huursi sielun ja olon kuin hetken onnen ja ikiajan helmyvä jääty.
— Volter Kilpi, Kirkolle

Esiintymistiheys

97 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi K

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huurtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuurranhuursinolen huurtanutolin huurtanut
sinähuurrathuursitolet huurtanutolit huurtanut
hänhuurtaahuursion huurtanutoli huurtanut
mehuurrammehuursimmeolemme huurtaneetolimme huurtaneet
tehuurrattehuursitteolette huurtaneetolitte huurtaneet
hehuurtavathuursivatovat huurtaneetolivat huurtaneet
passiivihuurretaanhuurrettiinon huurrettuoli huurrettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuurtaisinolisin huurtanut
sinähuurtaisitolisit huurtanut
hänhuurtaisiolisi huurtanut
mehuurtaisimmeolisimme huurtaneet
tehuurtaisitteolisitte huurtaneet
hehuurtaisivatolisivat huurtaneet
passiivihuurrettaisiinolisi huurrettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuurra—
hänhuurtakoonolkoon huurtanut
mehuurtakaamme—
tehuurtakaa—
hehuurtakootolkoot huurtaneet
passiivihuurrettakoonolkoon huurrettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuurtanenlienen huurtanut
sinähuurtanetlienet huurtanut
hänhuurtaneelienee huurtanut
mehuurtanemmelienemme huurtaneet
tehuurtanettelienette huurtaneet
hehuurtanevatlienevät huurtaneet
passiivihuurrettaneenlienee huurrettu

Infinitiivit

1. infinitiivihuurtaa
1. inf. pitkä muotohuurtaakseen
2. inf. inessiivihuurtaessa
2. inf. inessiivi, passiivihuurrettaessa
2. inf. instruktiivihuurtaen
3. inf. inessiivihuurtamassa
3. inf. elatiivihuurtamasta
3. inf. illatiivihuurtamaan
3. inf. adessiivihuurtamalla
3. inf. abessiivihuurtamatta
3. inf. instruktiivihuurtaman
4. infinitiivihuurtaminen
5. infinitiivihuurtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuurtava
Passiivin 1. partisiippihuurrettava
Aktiivin 2. partisiippihuurtanut
Passiivin 2. partisiippihuurrettu
Agenttipartisiippihuurtama
Kieltopartisiippihuurtamaton

Riimit

-uːrtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huurtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huurtaa