hy­pin

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: hyppiä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. hyppiä-verbin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivin preesens- tai imperfektimuoto

Esimerkkilauseet

Hypin taikk'en hyppelehdä, tiedän: maassa matkatieni.
Otto Manninen, Säkeitä I
Mä mörisen ku karhu, hypin tasapökkää jotta karvat pöläjää ja viimmeen paiskaan sen silkkipaperihi käärityn knakkimakkaran laattialle.
Jaakkoo Vaasan, Laakerinlehtiä ja lipistikkaa
karppi : karpin, hyppiä : hypin), käänteisessä astevaihtelussa taas heikossa asteessa (esim.
Wikipedia: Suomen kielioppi