hyr­räys

substantiivi/ˈhyrːæys/
Jaa

Johdettu sanasta: hyrrätä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tasainen, suriseva, pörisevä tai hyrisevä ääni

Esimerkkilauseet

Työntääpä hän jo oravankin taskustaan häkkiin, jossa se tekee herättämisestä häkeltyneenä pyörällään muutaman hyrräyksen ja painuu sitten pesäänsä.
— Joel Lehtonen, Sirkus ja pyhimys
Mirrin rauhalliseen hyrräykseen sekoittui yhtä rauhallinen ja laiskanharva kaappikellon naksutus.
— Kaarle Halme, Kyläraittien kuningas

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihyrräys
Genetiivihyrräyksen
Partitiivihyrräystä
Essiivihyrräyksenä
Translatiivihyrräykseksi
Inessiivihyrräyksessä
Elatiivihyrräyksestä
Illatiivihyrräykseen
Adessiivihyrräyksellä
Ablatiivihyrräykseltä
Allatiivihyrräykselle
Abessiivihyrräyksettä

Riimit

-yrːæys

Kaikki riimit

Lähteet