hä­pei­ly

substantiivi/ˈhæpei̯ly/
Jaa

Johdettu sanasta: häpeillä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. häpeän tunteminen tai häpeissään oleminen

Esimerkkilauseet

Joukon valtasi silloin epäröimisen tunne, joka läheni häpeilyä: tunkeutujat olivat valmistautuneet kohtaamaan vastarintaa ja vastaväitteitä, murtamaan auki ristikkoportit ja suistamaan vartijat nurin; mutta portit olivat avautuneet itsestään, ja kuninkaalla ei ainakaan näköjään ollut mitään muuta vartiota vuoteensa äärellä kuin äitinsä.
Alexandre Dumas, Myladyn poika
Ensi aluksi tunsi hän sisässään jonkinlaista häpeilyä: hän kerjäilemässä ruokaa ja rahaa ihmisiltä, joita kohtaan hän tunsi mustaa kaunaa, kateutta, vihaa ja halveksumista.
Pentti Haanpää, Kolmen Töräpään tarina

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihäpeily
Genetiivihäpeilyn
Partitiivihäpeilyä
Essiivihäpeilynä
Translatiivihäpeilyksi
Inessiivihäpeilyssä
Elatiivihäpeilystä
Illatiivihäpeilyyn
Adessiivihäpeilyllä
Ablatiivihäpeilyltä
Allatiivihäpeilylle
Abessiivihäpeilyttä

Riimit

-æpeily

Kaikki riimit

Lähteet