hö­rö­kor­vai­nen

adjektiivi/ˈhørøˌkorʋɑi̯nen/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jolla on höröttävät korvat

Esimerkkilauseet

Niin sai kuunnella vanha, sumusilmäinen, mutta hörökorvainen kuutamo iltaisin ei suinkaan makeita lemmenhaikailuja, vaan luokkavihaisen ajan outoa lemmenkeskustelua.
— Lauri Haarla, Syylliset ja syyttömät
Tällaisina hetkinä oli hän aivan apinan näköinen, keltatukkainen ja hörökorvainen kuin oli.
— Émile Zola, Kivihiilenkaivajat

Esiintymistiheys

282 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihörökorvainen
Genetiivihörökorvaisen
Partitiivihörökorvaista
Essiivihörökorvaisena
Translatiivihörökorvaiseksi
Inessiivihörökorvaisessa
Elatiivihörökorvaisesta
Illatiivihörökorvaiseen
Adessiivihörökorvaisella
Ablatiivihörökorvaiselta
Allatiivihörökorvaiselle
Abessiivihörökorvaisetta

Riimit

-orʋɑinen

Kaikki riimit

Lähteet