i­kä­vöit­se­mi­nen

substantiivi/ˈikæʋøi̯tseminen/
Jaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä ikävöidä

Etymologia

ikävöitse + johdin -minen

Esimerkkilauseet

"Kaikkinaisen taiteen henkiin-herättäjänä on vapauden ikävöitseminen: toivo sitä ruokkii, suru kasvattaa.
— Jenny Blicher-Clausen, Inga Heine
"Tunsin", vastasi Maria, "minä olen nähnyt ja tuntenut he melkein mutta minun silmäni ovat myös nähneet mitä profetat ja kuninkaat halusivat nähdä ja eivät kuitenkaan saaneet nähdä — minä olen nähnyt Herran Jesuksen ihmisellisessä olennossa ja alennetussa tilassa, ja nyt on koko sieluni ikävöitseminen saada nähdä hänen kuninkaana kaikessa loistoisuudessa isänsä Davidin istuimella.
— J. B. Webb, Naomi eli Jerusalemin viimeiset päivät
Wilen, Turku 1863 Sven Elmlund: Hengellisen morsiamen tahi uskovaisen sielun ikävöitseminen taivaaseen, mihinkä hänen ystävänsä Jesus on mennyt edelläpäin, selitellyt kristillisessä saarnassa Helatorstaina Sven Elmlund; useiden anomuksesta suomennettu Abrah.
— Wikipedia: Abraham Engblom

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviikävöitseminen
Genetiiviikävöitsemisen
Partitiiviikävöitsemistä
Essiiviikävöitsemisenä
Translatiiviikävöitsemiseksi
Inessiiviikävöitsemisessä
Elatiiviikävöitsemisestä
Illatiiviikävöitsemiseen
Adessiiviikävöitsemisellä
Ablatiiviikävöitsemiseltä
Allatiiviikävöitsemiselle
Abessiiviikävöitsemisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet