il­keyt­tään

adverbi
Jaa

Johdettu sanasta: ilkeys

Merkitykset

  1. ilkeyteen taipuvaisen luonteensa tähden
  2. ilkeilläkseen

Etymologia

substantiivin taivutusmuodosta

Esimerkkilauseet

Niin ilkeitä, että omalla ilkeydellään pitävät toisen ilkeyttä kurissa — — Miksei jokainen tahdo hyvää ja tee hyvää ja tällä hyvän tahtomisellaan itse pidä ilkeyttään kurissa?
Jaakko Nikkinen, Leppirannan Lauri
Tarkastaja sitävastoin oli hermostunut, ilkeä ihminen, joka harjoitti ilkeyttään ilman mitään järjestelmää tai suunnitelmaa.
I. N. Potapenko, Nuoruuden tunnustuksia
Vogonit säilyivät olemassaolossa silkkaa ilkeyttään.
Wikipedia: Vogonit