inhibiittisubstantiivi

/ˈinhibiːtːi/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.aine tai tekijä, joka estää tai hidastaa reaktiota tai toimintoa

Taivutustiedot

Sijamuoto	Yksikkö
Nominatiivi	inhibiitti
Genetiivi	inhibiitin
Partitiivi	inhibiittiä
Essiivi	inhibiittinä
Translatiivi	inhibiitiksi
Inessiivi	inhibiitissä
Elatiivi	inhibiitistä
Illatiivi	inhibiittiin
Adessiivi	inhibiitillä
Ablatiivi	inhibiitiltä
Allatiivi	inhibiitille
Abessiivi	inhibiitittä

Riimit

-iːtːi