in­ho­tus

substantiivi/ˈinhotus/
Jaa

Johdettu sanasta: inhottaa

Merkitykset

  1. inhoaminen
  2. inhottavaksi koettu asia tai olioHän osaa olla oikea inhotus toisinaan.

Etymologia

inhottaa + johdin -us

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

URMAS Vaikein kaikista — sen inhotuksen tähden, mitä tunnen!
— Johannes Linnankoski, Kirot
Inhotus hän on ja hirviö!" Hän oli hirveästi kiihdyksissään.
— Gustav Frenssen, Kolme toverusta
Anakharsis kannatti kohtuutta kaikessa, sanoen, että viiniköynnöksellä on kolmenlaisia hedelmiä: ensiksi viini, nautinto, toiseksi humala, ja kolmanneksi inhotus.
— Wikipedia: Anakharsis Skyytti

Esiintymistiheys

1 166 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviinhotus
Genetiiviinhotuksen
Partitiiviinhotusta
Essiiviinhotuksena
Translatiiviinhotukseksi
Inessiiviinhotuksessa
Elatiiviinhotuksesta
Illatiiviinhotukseen
Adessiiviinhotuksella
Ablatiiviinhotukselta
Allatiiviinhotukselle
Abessiiviinhotuksetta

Riimit

-inhotus

Kaikki riimit

Lähteet