in­kom­pe­tens­sisubstantiivi

1. 1.epäpätevyys; asiantuntemattomuus; tahdon tai taidon puute vaikuttavan toiminnan tai positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi
2. 2.toimivallan puuttuminen
3. 3.(sosiologia)(psykologia)kykenemättömyys tavoitteidensa saavuttamiseen sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla

Etymologia

prefiksistä in- ja sanasta kompetenssi

Liittyvät sanat