Asiasanasto.fi

int­tä­mi­nensubstantiivi

/ˈintːæminen/

Johdettu sanasta: inttää

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä inttää

Etymologia

inttää + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Sinä yönä eivät Kaisa-äiti saatikka Hilta voineet silmää ummistaa, sillä Niilo viskelihe, kiroili ja vannoi tappavansa inspehtorin, joka oli narrannut häntä tekemään työtä ilman edestä, ja vähemmästäkin, sillä sen sijasta että hänellä olisi ollut yhtiöltä saatavata, oli hänen velkansa kasvanut — millä tavoin, sitä hän ei tietänyt, mutta niin oli inspehtorin kirjoissa ja niitä vastaan ei käynyt inttäminen, sillä ne olivat laillisia todistuksia, sen oli vallesmanni sanonut...

Valdemar Lindholm, Kun metsä kuolee

Onneton kohtalo on seurannut minua nuoruudestani pitäen — sitä vastaan ei käy inttäminen."

K. H. Caspari, Koulumestari ja hänen poikansa

Jaksojen aiheina ovat tyypilliset nuoren ihmisen "siirtymäriitit", kuten ensisuudelma, kesäromanssi, high schoolin ensimmäinen koulupäivä, vanhempien suojeluhalu ja erilaisten tavaroiden inttäminen vanhemmilta.

Wikipedia: Kesä 68

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviinttäminen
Genetiiviinttämisen
Partitiiviinttämistä
Essiiviinttämisenä
Translatiiviinttämiseksi
Inessiiviinttämisessä
Elatiiviinttämisestä
Illatiiviinttämiseen
Adessiiviinttämisellä
Ablatiiviinttämiseltä
Allatiiviinttämiselle
Abessiiviinttämisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit