ir­tau­ma

substantiivi/ˈirtɑu̯mɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. jostakin irti lähtenyt tai eronnut osa

Esimerkkilauseet

Siihen on koottuna kaikki ilkeys, kierous, tekopyhyys ja valheellisuus, minkä meikäläinen sosialistinen sanomalehtimies saa aivoistaan irtaumaan.
— Juhani Aho, Hajamietteitä kapinaviikoilta I
Eivät edes takaapäin lähenevät askeleet saaneet häntä irtaumaan työstään.
— Ethel M. Dell, Kotkan tie
Verkkokalvoirtauman riskiä kohottavat iäkkäillä henkilöillä erittäin yleinen lasiaiskalvon irtauma sekä silmien likitaitteisuus.
— Wikipedia: Verkkokalvon irtauma

Esiintymistiheys

601 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviirtauma
Genetiiviirtauman
Partitiiviirtaumaa
Essiiviirtaumana
Translatiiviirtaumaksi
Inessiiviirtaumassa
Elatiiviirtaumasta
Illatiiviirtaumaan
Adessiiviirtaumalla
Ablatiiviirtaumalta
Allatiiviirtaumalle
Abessiiviirtaumatta

Riimit

-irtɑumɑ

Kaikki riimit

Lähteet