ir­vit

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: irviä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. verbin irviä yksikön toisen persoonan indikatiivin preesens- tai imperfektimuoto

Esimerkkilauseet

— Mit' irvit, ontto ihmiskallo sie?
Johann Wolfgang von Goethe, Faust I