Asiasanasto.fi

it­se­oi­keu­tet­tuadjektiivi

/ˈitse(ˣ)ˌoi̯keu̯tetːu/

sisältää sanat: itse + oikeutettu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.henkilö, jolla katsotaan olevan kiistaton tai luonnollinen oikeus johonkin asemaan; omalla oikeudellaan toimiva

Esimerkkilauseet

Hän meni etsimään sitä miestä, joka tällä hetkellä oli itseoikeutettu heitä johtamaan, hän meni etsimään Corbulon johdolla Aasiassa mainehikkaasti taistelevaa Silanusta.

Robert Heymann, Golgatalta Roomaan

Hän oli aina jo pienestä pitäen puhutellut tyttäriään suomenkielellä, jota isäkin puhui ja joka siis oman maan kielenä oli itseoikeutettu perhekieli, mutta pojalleen hän puhui ainoastaan saksaa.

Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta

Pappissäätyyn saivat virassa olevat papit ja kappalaiset valita rovastikunnittain edustajansa, minkä lisäksi piispat olivat itseoikeutettuina paikalla.

Wikipedia: Suomen äänioikeuden historia

Esiintymistiheys

1 319 esiintymää, 0.5 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
2.9
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviitseoikeutettu
Genetiiviitseoikeutetun
Partitiiviitseoikeutettua
Essiiviitseoikeutettuna
Translatiiviitseoikeutetuksi
Inessiiviitseoikeutetussa
Elatiiviitseoikeutetusta
Illatiiviitseoikeutettuun
Adessiiviitseoikeutetulla
Ablatiiviitseoikeutetulta
Allatiiviitseoikeutetulle
Abessiiviitseoikeutetutta

Riimit

-etːu

Kaikki riimit