Asiasanasto.fi

itsesoimaus

substantiivi

/ˈitse(ˣ)ˌsoi̯mɑus/

Yhdyssana: itse + soimaus

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.itsensä moittiminen tai nuhteleminen

Esimerkkilauseet

Oikea rikollinen ei koskaan tulisi päivänvaloon, mutta häväisten osoitettaisiin sormella miestä, joka oli tarjonnut hänelle turvaa ja suojaa, ja nöyryytys ja itsesoimaukset tappaisivat hänet.

Hall Caine, Man-saaren tuomari

Muriel ei voinut olla hymyilemättä hänen itsesoimauksilleen.

Ethel M. Dell, Kotkan tie

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiiviitsesoimaus
Genetiiviitsesoimauksen
Partitiiviitsesoimausta
Essiiviitsesoimauksena
Translatiiviitsesoimaukseksi
Inessiiviitsesoimauksessa
Elatiiviitsesoimauksesta
Illatiiviitsesoimaukseen
Adessiiviitsesoimauksella
Ablatiiviitsesoimaukselta
Allatiiviitsesoimaukselle
Abessiiviitsesoimauksetta

Riimit

-oimɑus

Kaikki riimit