jaa­rik­ka

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. lyhyt, oksikas tai tyveliäs puu; epäsäännöllinen puukappale; kankea, hidasliikkeinen ihminen

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
häm- kaakk- ja savolaismurteet
Vastineita
karjala

Deskr. sana, jolle tuskin on aiheellista esittää vastineita etäsukukielistä. Sanassa näkyy sekä juurakko että jäärä sanojen vaikutusta, vertaa myös inkeroinen jǟrävä | karjala jeärävä ’visa; visainen (puu)’ | lyydi d́iäräu (mon. d́iäräväd) ’kova (puu)’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalajoaroi ’itsepäinen, myöntymätön’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jaarikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jaarikka