jan­hus

substantiivi/ˈjɑnhus/
Jaa

Merkitys

  1. (vanhahtava) käyrä puu, vioittunut puu; puun vioittuneeseen kohtaan syntyvä kova, tervainen puuaines; tervas"Janhus jousessa pitäwi" - Ganander 1787.

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.compression wood
  • saksaDruckholz

Esimerkkilauseet

Janhus jousessa pitäävi, koivun-kylki kirves-varressa.
C. A. Gottlund, Otava Osa I
Etsin siis janhuksisen kuusen — janhus jousessa pitääpi, koivun kylki kirvehessä — ja tein jousen.
Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna
Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700 -luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus.
Wikipedia: Janakkala

Englanninkieliset vastineet

  • compression wood

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijanhus
Genetiivijanhuksen
Partitiivijanhusta
Essiivijanhuksena
Translatiivijanhukseksi
Inessiivijanhuksessa
Elatiivijanhuksesta
Illatiivijanhukseen
Adessiivijanhuksella
Ablatiivijanhukselta
Allatiivijanhukselle
Abessiivijanhuksetta

Riimit

-ɑnhus

Kaikki riimit

Lähteet