- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: jáščik)
- Vanhin tieto
- August Engelbrekt Ahlqvist, 1859
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- melko laajalti murt.
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
- suomijassikka
- venäjäjáščik ’laatikko’
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | jaššikka ’puulaatikko’, jässikkä ’laatikko’ |
|---|---|
| karjala | joaššiekka ’laatikko’ |
| lyydi | d́aštšik, d́aššik ’laatikko; arkku; (myllyn) kaha (johon jyvät kaadetaan); (kärryjen, reen) kehä, kori, laidat’ |
| vepsä | jaššik ’laatikko’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) jaššikka ’puulaatikko, työntökärryjen kori’ |
(suomi → nykyruotsi murt. Suomi jasikka, jasik ’vedenpitävä kannellinen laatikko’)
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
jassika ’laatikko; nosturin nostolaatikko’; myös jassikka
← venäjä jáščík, jášik ’laatikko, aski’ (muinaisvenäjä askŭ, jaskŭ ← skandinaavinen askr, josta ruotsi ask ’rasia’ ja ruotsi → suomi aski).