jou­hi­kan­nel

substantiivi/ˈjou̯hiˌkɑnːel/
Jaa
Viittaa artikkeliin

jou-hi-kan-nel (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: jouhi + kannel

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. vaihtoehtoinen muoto sanalle jouhikantele

Esimerkkilauseet

v. 109. Vaskikanteletta soitetaan molemmilla käsillä, jouhikanteleen kieliä (k. XL: 94) painettiin vaan vaseman käden sormilla, jousi oikeassa kädessä.
— Elias Lönnrot, Kalevala (1862)
Se kasvoi kuusia, jotka tohisivat niin somasti, ja petäjöitä, joiden humina oli vähän jouhikanteleen laatuun; ja koivut myhähtelivät ja nyykäyttivät päitään, ikäänkuin olisivat heille sanoneet: voi kun on laulunne suloinen!
— August Ahlqvist, Säkeniä
Hän soittaa kanteleita, jouhikannelta, puhallinsoittimia, lyömäsoittimia, kitaraa, mandoliinia ja lyyraa.
— Wikipedia: Rauno Nieminen

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑnːel

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jouhikannel. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jouhikannel