juh­ma­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. jyskää, jyskyttää, iskeä

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
hajat.
Vastineita
karjala

Deskr.-onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalajuhmata ’iskeä, lyödä, kumauttaa’, juhmie, juhmoa ’jyskää, jysähtää, telmiä’, jyhmätä ’jysäyttää, jymäyttää’, jyhmie, jyhmeä ’kolista, jyristä, jymistä’.

Ainakin osittain deskr. alkuperää, vertaa juhmata (et. merk:n ’lyödä’ osalta); semantt. vaikutusta näyttäisi olevan myös s.v. uhka ja uho main. sanoista.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenuhmata ’lyödä; ahertaa’, uhmia ’ahertaa’
karjalauhmoa ’sama merkitys’, uhmata ’lyödä, iskeä; särkeä (päätä)’
viromurt. uhmata ’ponnistella’ (uhmata ’uhmata, vastustaa’, uhma ’vastustus’ ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Juhmata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juhmata