junt­ti­la

erisnimi/ˈjuntːilɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

junt-ti-la (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. paikka, joka on junteille, esimerkiksi kaupunki, kaupunginosa tai pubi

Etymologia

Slangissa
1960 lähtien

Helsingin slangissa

juntti ’maalainen, maalaispoika; poika, jätkä; tyhmä, outo (mies tai poika; asia); suomalainen’

henkilönnimestä Juntti (Johanneksen muunnelmia), Junttila.

Johdoksia: junttila ’maaseutu’

Esiintymistiheys

1 946 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
4.0
Wikipedia
2.3
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untːilɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Junttila. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/junttila