Asiasanasto.fi

juu­re­vaadjektiivi

/ˈjuːreʋɑ/

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.(kuvakieltä)vakaa, päättäväinen tai järkähtämätön

Esimerkkilauseet

Ja iltana lauhana lauantain kyly lämmin on kyntäjän tuttu, kylyn jälkehen pirtissä piippuineen käy huoleton, juureva juttu.

Eero Eerola, Maamieslauluja

Ja hän tuntee, että hänen rohkeutensa kasvaa... hän miettii ja miettii, ja kun uusi todistaja käsketään esiin ja entinen poistuu, nousee hän paikaltaan, kävelee vakavana ja juurevana ja menee ulos ovesta samassa avauksessa kun todistajakin.

Väinö Kataja, Maalaiskuvia I

Se jaksaa viihdyttää myös aikuista katsojaa juurevilla hahmoillaan, mainiolla alkuperäisdialogilla ja roisilla huumorilla, jossa ei ole kuitenkaan mitään pahantahtoista ja ilkeää.

Wikipedia: Wallace & Gromit: Kanin kirous

Esiintymistiheys

792 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijuureva
Genetiivijuurevan
Partitiivijuurevaa
Essiivijuurevana
Translatiivijuurevaksi
Inessiivijuurevassa
Elatiivijuurevasta
Illatiivijuurevaan
Adessiivijuurevalla
Ablatiivijuurevalta
Allatiivijuurevalle
Abessiivijuurevatta

Riimit

-uːreʋɑ

Kaikki riimit