Asiasanasto.fi

kaa­reu­tu­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: kaareutua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kaareutua

Etymologia

kaareutua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hänen suunsa on pikemminkin iso, mutta se onkin kaunopuheisen ilmeikäs, sellainen suu, jonka huulen pelkkä kaareutuminen on äärettömän rikassisältöinen.

Charles Garvice, Vain tytön rakkaus

Lehtien kaareutuminen ja lehdykköjen säännöllisen jakautumisen johdosta tämä katos näytti muodostavan suuria holvia, jotka oli mitä hienoimmin koristettu leikkauksilla ja piirroksilla.

Mayne Reid, Merille karannut

Koska veden kaareutuminen ilmenee yhtä lailla pyörivässä ämpärissä kuin paikallaan olevassa ämpärissä, jossa on pyörivässä liikkeessä olevaa vettä, Clarken mukaan tämä voidaan selittää vain katsomalla, että vesi pyörii suhteessa johonkin kolmanteen asiaan — absoluuttiseen avaruuteen.

Wikipedia: Ajan ja avaruuden filosofia