ka­hi­se­mi­nen

Katajapensaan kahiseminen ja sortuvan maakaistaleen rapina sai hänet nostamaan päätänsä.

— Tuo viisaustiede ja Fanchonin vihaiset kyyneleet, Rosinan yksitoikkoinen soitto ja Arrigazzin lemuavien silkkivaatteiden kahiseminen, — kummallista, — ajatteli hän, — kaikki tuo on samaa alkujuurta, on läheisessä yhteydessä, on samaa vivahdusta, levittää saman voimattoman makean tunnelman.