kai­ku­vuus

substantiivi/ˈkɑi̯kuʋuːs/
Jaa

Johdettu sanasta: kaikuva

Merkitys

  1. se, että on kaikuva tai kaikuisa

Etymologia

kaikuva + johdin -uus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikaikuvuus
Genetiivikaikuvuuden
Partitiivikaikuvuutta
Essiivikaikuvuutena
Translatiivikaikuvuudeksi
Inessiivikaikuvuudessa
Elatiivikaikuvuudesta
Illatiivikaikuvuuteen
Adessiivikaikuvuudella
Ablatiivikaikuvuudelta
Allatiivikaikuvuudelle
Abessiivikaikuvuudetta

Riimit

-ɑikuʋuːs

Kaikki riimit

Lähteet