kai­ve­le­mi­nen

substantiivi/ˈkɑi̯ʋeleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kaivella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kaivella

Etymologia

kaivella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Syntyi aikamoinen etsintä ja laatikoiden, kaappien, arkkujen ja kapsäkkien kaiveleminen ullakolla, jotta saataisiin käsiin tarvittavia vanhoja vaatteita ja pukuja.
Jonas Lie, Dyre Rein
— Pahuusko häntä joutaa nukkumaan, kun se on tämä katujen ja jätteiden kaiveleminen unissakin vastuksina, virkkoi Hakkarainen ja katsellen korkeita, kokoonlakaisemiaan likakasoja torin laidassa, jatkoi:
Veikko Korhonen, Henkivakuutusherroja
Korvan kaiveleminen sormella tai vanupuikon työntäminen korvaan voi kiihdyttää vaikun tuotantoa ja kasata vaikun tulpaksi.
Wikipedia: Vaikku

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikaiveleminen
Genetiivikaivelemisen
Partitiivikaivelemista
Essiivikaivelemisena
Translatiivikaivelemiseksi
Inessiivikaivelemisessa
Elatiivikaivelemisesta
Illatiivikaivelemiseen
Adessiivikaivelemisella
Ablatiivikaivelemiselta
Allatiivikaivelemiselle
Abessiivikaivelemisetta

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet