kaiveleminen
substantiivi/ˈkɑi̯ʋeleminen/kai-ve-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: kaivella
Merkitys
- teonnimi verbistä kaivella
Esimerkkilauseet
Syntyi aikamoinen etsintä ja laatikoiden, kaappien, arkkujen ja kapsäkkien kaiveleminen ullakolla, jotta saataisiin käsiin tarvittavia vanhoja vaatteita ja pukuja.Ja raskasta se on maan kaiveleminen, eläähän ihminen vähemmälläkin.Korvan kaiveleminen sormella tai vanupuikon työntäminen korvaan voi kiihdyttää vaikun tuotantoa ja kasata vaikun tulpaksi.Etymologia
kaivella + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: kaiveleminen 47 % · kaivelemista 28 % · kaivelemiseen 15 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaiveleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaiveleminen