kai­ve­le­mi­nen

substantiivi/ˈkɑi̯ʋeleminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kai-ve-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: kaivella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kaivella

Esimerkkilauseet

Syntyi aikamoinen etsintä ja laatikoiden, kaappien, arkkujen ja kapsäkkien kaiveleminen ullakolla, jotta saataisiin käsiin tarvittavia vanhoja vaatteita ja pukuja.
— Jonas Lie, Dyre Rein
Ja raskasta se on maan kaiveleminen, eläähän ihminen vähemmälläkin.
— Joel Lehtonen, Putkinotko
Korvan kaiveleminen sormella tai vanupuikon työntäminen korvaan voi kiihdyttää vaikun tuotantoa ja kasata vaikun tulpaksi.
— Wikipedia: Vaikku

Etymologia

kaivella + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kaiveleminen 47 % · kaivelemista 28 % · kaivelemiseen 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaiveleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaiveleminen