Asiasanasto.fi

kaivin

substantiivi

/ˈkɑi̯ʋin/

Johdettu sanasta: kaivaa

Merkitykset

  1. 1.kaivamiseen käytettävä laite tai muu väline, kaivuri
  2. 2.(taivutusmuoto)(murteellinen)indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kaivaa

Synonyymit

Etymologia

kaivaa + -in

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hammastaudissa otettiin hampaan kaivimeksi säystä eli pirste kirkon kynnyksestä tahi kirkkotarhassa kasvavan pujoheinän juuresta, jolla kaivettiin hammasta verille asti, jonka tehtyä kaivin vietiin entiseen paikkaansa.

Knut Cannelin, Suomalainen lukemisto

Hammastaudissa otettiin hampaan kaivimeksi säystä eli pirste kirkon kynnyksestä tahi kirkkotarhassa kasvavan pujoheinän juuresta, jolla kaivettiin hammasta verille asti, jonka tehtyä kaivin vietiin entiseen paikkaansa.

Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

Kone -Tukku toi maahan tie -, kaivin -, maansiirto - ja työstökoneita sekä venttiileitä, pumppuja ja valaisimia.

Wikipedia: Erik Katas

Esiintymistiheys

309 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
1.9
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

Nominatiivikaivin
Genetiivikaivimen
Partitiivikaivinta
Essiivikaivimena
Translatiivikaivimeksi
Inessiivikaivimessa
Elatiivikaivimesta
Illatiivikaivimeen
Adessiivikaivimella
Ablatiivikaivimelta
Allatiivikaivimelle
Abessiivikaivimetta

Riimit

-ɑiʋin

Kaikki riimit