- Slangissa
- 1900 lähtien
Helsingin slangissa
galsa ’kylmä’; myös kalsa, kaltsa
sanaryväs, jossa on aineksia murteista, esimerkiksi kalsea (länsimurt.), kalsa (et. itämurt.); kalea (1823; lähisukukielten vastineita inkeroinen kale, karjala kalie ’kolea’) sekä toisaalta myös ruotsin sanasta kall (muinaisruotsi kalder, muinaisnorja eli muinaislänsiskandinaavi kaldr, englanti cold jne.) ’kylmä’.
Johdoksia: galsis, kalsis, galis, kalis ’kylmä, vilu’, galsenkka, kalsenkka ’kylmäkkö’