kan­gas­tuk­ki

substantiivi/ˈkɑŋːɑsˌtukːi/
Jaa

Yhdyssana: kangas + tukki

Merkitys

  1. kangaspuiden tai kutomakoneen tukki, jolle kudottu kangas kierretään

Etymologia

kangas + tukki

Esimerkkilauseet

Hän nyhtäsi peiteliinan päältänsä ja harteiltansa nostaen molemmat kädet hiuksiinsa, huomaamatta Joachimia, joka seisoi varjossa, kangastukkiin nojautuneena.
— Mathilda Malling, Munkebodan Skytteläiset
Siellä päätyivät päivät ikävinä ja harmaina kuin haukotus ja täyttyivät kuut kuin täyttyy vitkalleen vanhan kutojavaimon kangastukki.
— Eino Leino, Kootut teokset XIII

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikangastukki
Genetiivikangastukin
Partitiivikangastukkia
Essiivikangastukkina
Translatiivikangastukiksi
Inessiivikangastukissa
Elatiivikangastukista
Illatiivikangastukkiin
Adessiivikangastukilla
Ablatiivikangastukilta
Allatiivikangastukille
Abessiivikangastukitta

Riimit

-ukːi

Kaikki riimit

Lähteet