ka­nit­ta­mi­nen

substantiivi/ˈkɑnitːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kanittaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kanittaa

Etymologia

kanittaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta lopulta senkin kanittaminen tuntui hänestä ilkeältä.
— Juho Koskimaa, Pankaa sille nimeksi Nikolai...

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikanittaminen
Genetiivikanittamisen
Partitiivikanittamista
Essiivikanittamisena
Translatiivikanittamiseksi
Inessiivikanittamisessa
Elatiivikanittamisesta
Illatiivikanittamiseen
Adessiivikanittamisella
Ablatiivikanittamiselta
Allatiivikanittamiselle
Abessiivikanittamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet