kan­nal­li­nen

adjektiivi/ˈkɑnːɑlːinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kan-nal-li-nen (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: kanta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jossa on kanta, kuten varsi, kantaosa tai istukka

Esimerkkilauseet

Kaikki ymmärsivät, että mies tahtoi semmoisia pieniä kannallisia rautanauloja, joilla ränkien palkimia naulataan kiinni ja että Hanno tahallaan käänsi asian niin ovelaksi, että viittasi hänelle ovipielessä olevaa kolmea pitkää puunaulaa, joihin ränget yön-ajaksi ripustettiin talossa tallelle.
— Pietari Päivärinta, Minä ja muut
Avosylin hän ryntäsi jalkaa kohti ja tapasi silloin kiinni käden, jonka sormessa oli kannallinen sormus.
— Maila Talvio, Haapaniemen keinu
Poikkiraitainen harmaa -sini -punainen kaksirivinen liivi, jonka napit ovat kannalliset ja hopeaa, takakappale vuoripellavaa.
— Wikipedia: Keski-Pohjanmaan kansallispuku

Esiintymistiheys

65 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kannallinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kannallinen