kansallislintu
substantiivi/ˈkɑnsɑlːisˌlintu/kan-sal-lis-lin-tu (5 tavua) · 14 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- lintulaji, joka on valittu edustamaan tiettyä maata tai kansakuntaa
Esimerkkilauseet
Hän sanoi olevansa itse maalla syntynyt ja viettäneensä maaseudun väärentämättömässä helmassa vastaanottavimmat ja muistoisimmat nuoruus- tai paremminkin poikavuotensa, istuskelleensa illoin lempeiden laksien rannoilla ja ihailleensa ehtooauringon kultakehränä laineisiin laskeutumista tai aamuin korkeilta mäiltä katselleensa päivän purppuranousua ja kuunnelleensa lintujen laulua ja käen kukuntaa — käen, Suomen kansan kansallislinnun, josta Kanteletarkin niin kauniisti ja sattuvasti sanoo:Hänen suosituin ja kuuluisin runoelmansa The Raven (Korppi) vaikutti aikalaisiin semmoisella tenholla, että Amerikan jopa Englanninkin hienostopiireissä yhteen aikaan sen johdosta korppia pidettiin miltei jonkinmoisena kansallislintuna.Osavaltion nimikkopuu on ohionhevoskastanja, tunnuseläin valkohäntäpeura, kansallislintu punakardinaali, vihannes tomaatti, juoma tomaattimehu, kukka punainen neilikka ja villikukka isokolmilehti.Taivutustiedot
Yleisimmät: kansallislintu 86 % · kansallislinnuksi 10 % · kansallislinnun 4 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-intu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kansallislintu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kansallislintu