kan­san­leik­ki

substantiivi/ˈkɑnsɑnˌlei̯kːi/
Jaa

Yhdyssana: kansa + leikki

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. perinteinen kansanomainen leikki

Esimerkkilauseet

Entisen ajan kansanleikeistä sukeusi huvinäytelmä, päähenkilöinä pelkät ilvehtijät ja veijarit.
— Ernst William Hornung, Varastaiteilija
Näyttää kuitenkin siltä kuin tämä ei olisi ainoa komedian kehityksen tie: tulemme tutustumaan idylliseen paimennäytelmään, joka tuskin voinee olla muuta kuin kansanleikkien järjestäytymistä antiikista saatuihin bukolisiin kehyksiin, tulosta sekä jonglöörien edustamista perinteistä että kirjallisista vaikutuksista.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia II
Maantieteellistä menetelmää alettiin käyttää myös muuhun perinneaineistoon kuin kalevalamittaiseen kansanrunouteen; esimerkiksi Antti Aarne tutki sen avulla kansansatuja ja Elsa Enäjärvi -Haavio kansanleikkejä.
— Wikipedia: Folkloristiikka

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikansanleikki
Genetiivikansanleikin
Partitiivikansanleikkiä
Essiivikansanleikkinä
Translatiivikansanleikiksi
Inessiivikansanleikissä
Elatiivikansanleikistä
Illatiivikansanleikkiin
Adessiivikansanleikillä
Ablatiivikansanleikiltä
Allatiivikansanleikille
Abessiivikansanleikittä

Riimit

-eikːi

Kaikki riimit

Lähteet